lauantai 26. marraskuuta 2011

Mitä vapaus on?

Hei! Lueskelin läpi vanhempaa blogiani livejournalista ja löysin sieltä viime kesältä tällaisen tekstin, joka tuntui hyvinkin uudelleenjulkaisemisen arvoiselta. Se sisältää myös erittäin hyvän joululahjavinkin ihmisoikeuksista ja hyvästä musiikista kiinnostuneelle ihmiselle.

...

"olin eilen sopivasti altsu ja artsy, kävin annikin runofestivaaleilla nimittäin. nehän on pidetty jo monena vuonna tuolla melkein naapurissamme sijaitsevassa annikin puutalokorttelissa, mutta tänä vuonna remontin vuoksi oli tapahtumapaikkana väinö linnan aukio. ihan hyvin nuo hipit sinnekin sopivat. vaikka mikäs olen sanomaan, kun ekaa kertaa osallistuin tuohon tapahtumaan. ehkä niillä oli hyvinkin ikävä satavuotisia puutalonnurkkiaan.

ironisuus sikseen. saavuimme paikalle harmittavasti pikkasen myöhässä palefacen esityksen alkamisesta, mutta sekin mitä ehdimme kuulla, oli vakuuttavaa. ihana saarnaaja tuo mies. niin asiansa takana kuin voi olla. palefacen innoittamana ostin myyntikojusta amnestyn 50-vuotisjuhla-albumin Mitä vapaus on? onpa muuten hieno paketti! sisältää hyvien kotimaisten artistien (mm. arto tuunela, miikka koivisto, herra ylppö, tuomari nurmio, asa, ismo alanko, paula vesala, ville malja, jonna tervomaa...) tekemiä ja uudelleenversioimia kappaleita, joita ovat inspiroineet ihmisoikeustaistelijoiden kohtalot ja kokemat vääryydet.

levyn kansina toimii kirjanen, jossa nuo tarinat kerrotaan kouraisevasti. välillä tekee pahaa lukea sitä, ja onkin hyvä että tekee pahaa. siitä tietää, ettei sydän ole vielä kylmennyt. erityisesti oksetti kuvaus meksikon tapahtumista vuodelta 2006. kukkamyyjien häätöä vastustaneeseen protestiin osallistuneita naisia pidätettiin 47 ja raiskattiin ainakin 26. poliisien toimesta. poliisi on meksikossa pyhimys, joka ei koskaan tee mitään väärin. jotenkin kummasti siis noita hirviöitä ei ole saatu vastuuseen teoistaan. raiskausten tapahtuessa poliisitoverit hurrasivat ympärillä.

enpä tiedä, vihaanko mitään tässä maailmassa niin kuin patriarkaalista ylivaltaa ja naisten alistamista.

kirjaa lukiessa syntyy epäusko, että mitä vuotta ja missä maailmassa tässä oikein eletään. esimerkiksi venäjällä ihmisoikeusrikkomusten määrä ja vakavuus on jotakin käsittämätöntä. ihmisoikeuksien puolustajia pidätetään tekaistujen syytteiden nojalla ja pidetään vangittuina, kidutetaan ja asioiden käsittelyä lykätään kerta toisensa jälkeen. vierailuja ei välttämättä sallita kuten ei myöskään asianajajan hankkimista.

anna politkovskaja ammuttiin kotitalonsa hissiin vuonna 2006. siitä tapauksesta ei mielestäni tulisi vieläkään vaieta. uusi tieto minulle oli, että anna oli matkalla neuvottelemaan beslanin koulukaappauksen rauhanomaisesti hoitamiseksi syyskuussa 2004, mutta hänet myrkytettiin lentokoneessa matkalla paikan päälle pohjois-ossetiaan. anna myrkytettiin todennäköisesti siksi, ettei koulukaappausta saataisi ratkaistua rauhanomaisin keinoin. (tämä oletus on suora lainaus amnestyn julkaisusta.)

kuinkas sitten kävikään? wikipedia kertokoon teille koruttoman totuuden. oliskohan viattomien lasten tappaminen vihalistallani toisena asiana. ja ihan turhan takia. tai siis siksi, että saataisiin nostatettua vihaa tsetseenejä kohtaan. kukaan mukana olleista lapsista ei tule toipumaan tuosta koskaan täydellisesti.

jos anna politkovskaja olisi päässyt ajoissa paikalle neuvottelemaan kaappaajien kanssa, olisi tilanne voinut päättyä aivan toisin. en nyt väitä, että sieltä koulusta olisi tultu ulos käsi kädessä rauhanlauluja laulaen ja pistetty yhteistanssiksi pihalla, mutta jotenkin toisin kuitenkin. anna oli kuitenkin perehtynyt tsetsenian tilanteeseen ja tutustunut moniin paikallisiin toimittajan työssään.

tässä oli vain yksi yksityiskohtainen esimerkki venäjän mätyydestä ja hallituksen kyseenalaisista toimintatavoista. ja ne tapahtuu tuossa rajan takana. en tiedä, mitä suomi tai suomalaiset voisivat asialle tehdä, muuta kuin tehdä selväksi, että tuollainen toiminta on tuomittavaa ja kertoa avoimesti naapurimaan epäkohdista.

amnestyn juhlajulkaisuun voi tutustua takemmin täällä, ja kuunnella kahta levyn kappaleista.

muistakaa, että tärkeimmät tarinat ovat totta. jos haluat tukea hyvää työtä, saada paljon ajateltavaa ja levyllisen hyvää musiikkia 25 euron hintaan, niin osta tuo paketti ihmeessä. se voi olla lähtölaukaus sinunkin ihmisoikeusaktivismillesi."

Presidenttipeliä

Heipä hei pitkästä aikaa. Minulla ei tällä haavaa ole juuri muuta tärkeää asiaa kuin tämä: en voisi antaa tulevissa presidentinvaaleissa ääntäni kenellekään muulle kuin tälle miehelle.

"Kun kauppaa käydään, hinnoista pitää joskus tinkiä. On sen sijaan asioita, joista ei saa tinkiä: ne ovat meidän keskeiset arvomme – demokratia, tasa-arvo, sananvapaus, ihmisoikeudet."

"Meidän on taisteltava luokkayhteiskuntia vastaan myös kehitysmaissa. Ilmainen koulutus on siihen paras lääke. Suomen on näytettävä tässä itse myös mallia. En kannata ajatusta lukukausimaksujen perimisestä Euroopan Unionin alueen ulkopuolisiltakaan opiskelijoilta."

"Maailmalla liikkuessamme meillä on yksi vientituote, joka on muita suurempi: se on Suomen tarina. Suomen tarina köyhästä, vaikeissa oloissa elävästä, sisällissodan runtelemasta kehitysmaasta maailman kehityksen, tasa-arvon ja koulutuksen kärkeen hämmästyttää ja innostaa kaikkialla kehittyvässä maailmassa. Tarina on meille niin tuttu, että emme osaa siitä aina itse enää innostua. Se tarina kannattaa kuitenkin Aasiassa, latinalaisessa Amerikassa tai Afrikassa liikuttaessa toistaa. Kun istuin taannoin Uruguayn presidentin José Mujican virkahuoneessa, hänellä oli meille suomalaisille vain yksi kysymys: Miten te suomalaiset teitte sen? Kertokaa heti tarinanne! Oman historiamme ja omien kokemuksiemme kautta meistä voi tulla osa kehittyvien maiden tai sodasta toipuvien maiden tarinaa."

"Suomi on menettämässä juuri sen voimavaran, jonka tänne kaikista eniten haluaisimme ja tarvitsisimme - korkeasti koulutetun [maahanmuuttaja]työntekijän. Maahan jäävät ne, jotka eivät taloudellisista tai sosiaalisista syistä pysty lähtemään. He jäävät kärsijöiksi alati huononevassa ilmapiirissämme. Mutta he eivät kärsi tästä tilanteesta yksin, lopulta suurimmaksi häviäjäksi jää taantuva suomalainen hyvinvointiyhteiskunta."

Kuulkaas, ihmiset. Kukaan muu presidenttiehdokas ei ole yhtä sydämellinen, avoin, viisas, hyväkäytöksinen, edustava, kansainvälinen, edistyksellinen ja tulevaisuuteen suuntaava kuin Pekka Haavisto. Nämä voisi kirjata ihan faktoina. Miettikää, millaisen ihmisen haluatte maatanne maailmalla edustavan. Kärttyisen dinosauruksen? Keskivartalopönäkän juntin? No, sitähän minäkin.

Minä haluan presidentiksi Pekka Haaviston, koska Haaviston Suomi olisi kansainvälinen ja yhteistyökykyinen, verkostoituva ja kelkassa pysyvä. Mutta ennen kaikkea se olisi inhimillinen, suvaitsevainen ja sydämellinen Suomi.